Ensimmäisessä robosessiossa hahmottelimme lähinnä vompattirobotin perusideaa ja rakennetta.Toinen sessio olikin jo tiukkaa koodausta, mikä osoittautua toimivan ryhmässä yllättävänkin hyvin.Työnjako ratkaistiin sillä tavalla että yksi ”uhrautui” koodaamaan ja muut huutelivat selän takaa ohjeita.
Ohjelman tarkka rakenne hahmottui vasta koodatessa ja uusia metodeja syntyi tasaisin väliajoin, lauseen: ”Tästäkin voisi kyllä tehdä oman metodin.” seurauksena. Oman haasteen toi myös tapa jolla seinät pitäisi tallentaa robon muistiin. Niinpä alussa useaankin otteeseen hoettu lausahdus: ”Ei tän oikeastaan pitäs edes olla mikään pitkä koodi.” ei välttämättä pitänyt ihan paikkaansa.
Kun ohjelmasta oltiin saatu, parin NullPointterin jälkeen, ensimmäinen lähes valmis beta-versiotestattavaksi, kaatui turnausohjelma ennen ensimmäistäkään siirtoa. Virheitä etsittiin, ja pienen viilauksen jälkeen Vompattirobotti pyrähteli jo varsin terhakkaasti sokkeloissa.
Vompattirobotin tekoäly on jo ohittanut oikean vompatin älyn kauan sitten. Liika salaista tietoa kilpailijoille paljastamatta voin kertoa että Vompatti osaa tarkastella naapuriruutuja ja tallentaa niistä erilaisia tietoja ja käyttää näitä tietoja hyväksi etenemällä aina seuraavaan ei käytyyn ruutuun.Enää puuttuu se salainen ”Super-algoritmi”, jonka avulla vompatti osaa käydä sokkelon fiksusti ja ennätysnopeasti läpi. Viimeistään tiistaina tämäkin asia pitäisi olla korjattu ja robo olisi valmis debytoimaan menestyksekkäästi kovemmissakin piireissä.